Jalostusohje

Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton – Finska Kennellklubbenin koiranomistajan perusohjeen henkeä noudattaen. Ohjeet on tarkoitettu yhdistyksen jäsenten noudatettaviksi. Ne eivät ole varsinaisen tuomiovallan alaisia.

Jalostusohjesäännössä on mainittu sekä rotuyhdistyksen vaatimukset että Suomen Kennelliiton rajoitukset pentueen rekisteröinnille.

JALOSTUKSEN YLEISET PERIAATTEET
Jalostukseen pyritään käyttämään mahdollisimman korkealuokkaista jalostusmateriaalia. Siitosyhdistelmää suunniteltaessa pyritään ottamaan huomioon yksilöiden luonteenominaisuudet, ulkomuodolliset asiat, sekä perinnölliset sairaudet ja viat. Jalostusarvoa määriteltäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen vanhempien, sukulaisten ja erityisesti sen jälkeläisten laatuun. Jalostuspohjaa pyritään laajentamaan ottaen huomioon rodunomaisuuden säilyminen.

Näiden työohjeiden yleisperiaatteet ovat vähimmäisvaatimuksineen jalostustoiminnan runkona ja ohjearvoina, kuitenkin niin, että kukin tapaus käsitellään yksilöllisenä. Säännöistä voidaan joustaa ja jalostustoimikunta voi myöntää yhdistelmälle luvan poiketa jalostusohjesäännön vähimmäisvaatimuksista.

Jalostustoimikunnan periaate on olla työssään puolueeton ja noudattaa Suomen Kennelliiton ja Suomen Leonberginkoirat ry:n yleisiä toimintaperiaatteita. Jalostustoimikunta vastaa sille esitettyihin jalostustiedusteluihin kirjallisesti, jolloin selvitetään tehdyt ratkaisut perusteluineen. Jalostustoimikunnan on kokoonnuttava riittävän usein käsittelemään saapuneita jalostustiedusteluita, jotka on toimitettava jalostustoimikunnalle hyvissä ajoin, mieluiten kolme kuukautta ennen suunniteltua astutusajankohtaa.

Jalostustoimikunta käyttää rodun lonkkaniveldysplasian keskiarvon määrittelyyn tutkittujen koirien lukumäärää ja tutkimustuloksia Suomessa v. 1986 -2001 syntyneistä leonberginkoirista. Näinä vuosina kuvausprosentti on ollut 41, 0 % ja lonkiltaan terveitä koiria on ollut 68,6 %. Kyynärniveldysplasian tutkimustulos on 21,9 %:lla näinä vuosina syntyneistä leonberginkoirista. Perinnöllisen harmaakaihin esiintymisen keskiarvo rodussa määritellään vuosina 1997 -2003 tutkituista koirista. HC:stä vapauttavan lausunto on 95 %:lla näistä koirista. Silmätarkastettujen koirien osuus kannasta oletetaan olevan sama kuin lonkkakuvattujen eli 41 %. Toistaiseksi jalostustoimikunta käyttää näitä keskiarvoja rodun perinnöllisten sairauksien tutkimuksista ja esiintymisestä käsitellessään poikkeuslupa-anomuksia.

JALOSTUKSEEN KÄYTETTÄVIEN KOIRIEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
Jalostukseen käytettävältä nartulta edellytetään seuraavaa:

•  Siitosnartun alaikäraja on 24 kuukautta astutushetkellä.

•  Nartun on saatava virallisessa näyttelyssä laatuarvostelussa vähintään kaksi EH-tulosta nuorten luokassa tai yksi EH-tulos avoimessa luokassa.

•  Nartun edellisestä pentueesta tulee olla kulunut vähintään 10 kuukautta.

Jalostukseen käytettävältä urokselta edellytetään seuraavaa:

•  Siitosuroksen alaikäraja on 20 kuukautta.

•  Uroksen on saatava virallisessa näyttelyssä laatuarvostelussa vähintään kaksi EH-tulosta nuorten luokassa tai yksi EH-tulos avoimessa luokassa.

•  Uroksen jälkeläisten rekisteröinnin raja-arvo on 40 pentua, kuitenkin siten, että uroksen viimeinen pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan. Sääntö astuu voimaan vuoden 2006 alusta siten, että siihen mennessä uroksen Suomessa rekisteröidyt pennut otetaan huomioon.

•  Mikäli näiden urosten jälkeläisten HC-, ED- ja HD-tutkimusprosentti ja –tutkimustulokset ovat rodun keskitasoa tai paremmat, tulee rotuyhdistys puoltamaan poikkeuslupa-anomusta ja esittämään, että poikkeusluvan perusteella syntynyt pentue rekisteröidään normaalilla rekisteröintimaksulla. Pentueen rekisteröinti-ilmoitukseen tulee liittää rotuyhdistyksen puoltava lausunto.

•  Ulkomaisten urosten kohdalla noudatetaan rotujärjestön toiveesta koirarekisterikohdan 10 mukaista pysyvää poikkeuslupakäytäntöä. Ulkomaisen uroksen astumisesta tai tuontispermalla tapahtuneesta keinosiemennyksestä syntyneen pentueen rekisteröinnin kohdalla ei ulkomaiselta isältä vaadita PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia.

PERINNÖLLISET VIAT JA SAIRAUDET
Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin perinnöllisiin sairauksiin ja vikoihin:

Lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD)

•  Koiralle suoritetaan virallinen lonkkanivelten tarkastus aikaisintaan 18 kuukauden iässä.

•  Jalostukseen hyväksytään koira, jonka HD-aste on A tai B ja siinä tapauksessa myös C, että yhdistelmän toisen osapuolen HD-aste on A.

•  Pentueen rekisteröinnin ehtona on ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C.

Kyynärnivelen kasvuhäiriö (ED)

•  Koiralle suoritetaan virallinen kyynärnivelten tarkastus aikaisintaan 12 kuukauden iässä.

•  Pentueen rekisteröinnin ehtona on ennen astutusta annettu kyynärkuvauslausunto.

•  Mikäli jalostuksellisista syistä on perusteltua käyttää iäkästä urosta, jolta puuttuu kyynärnivelten tarkastuslausunto, rotuyhdistys tulee puoltamaan rekisteröinnin poikkeuslupa-anomusta, jos esimerkiksi jällkeläisarvostelun perusteella voidaan todeta, että uros ei selvästi periytä ED:tä. Rotuyhdistys tulee esittämään pentueen rekisteröintiä normaalilla rekisteröintimaksulla. Pentueen rekisteröinti-ilmoitukseen tulee liittää rotuyhdistyksen puoltava lausunto.

Perinnöllinen harmaakaihi (HC)

•  Koirat tutkitaan ennen jalostukseen käyttöä.

•  Silmätarkastuslausunto ei saa astutushetkellä olla 24:ä kuukautta vanhempi.

•  Perinnöllistä silmäsairautta, kuten harmaakaihia (HC) tai silmänpainetautia (glaukooma) sairastavia koiria ei käytetä jalostukseen.

•  Pentueen rekisteröinnin ehtona on ennen astutusta annettu silmätarkastuslausunto. HC:tä sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.

Kivesviat (kryptorchismi, monorchismi)

•  Kivesvikaista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

•  Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että uros on palkittu virallisessa näyttelyssä tai että sillä on eläinlääkärin

todistus normaaleista kiveksistä.

Purentaviat

•  Ala- tai yläpurentaista koiraa ei pitäisi käyttää jalostukseen.

Jalostusyksilön omistajan tulisi olla Suomen Kennelliiton ja Suomen Leonberginkoirat ry:n jäsen ja noudattaa koiranomistajan perusohjetta. Kasvattajan tulisi olla allekirjoittanut kasvattajasitoumus.

POIKKEUSLUPA VÄHIMMÄISVAATIMUKSISTA VOIDAAN MYÖNTÄÄ SEURAAVISSA TAPAUKSISSA:

Lonkkanivelen kasvuhäiriö (HD)/ yhdistelmä B + C

Poikkeuslupa voidaan myöntää yhdistelmälle, jonka toisella vanhemmalle lonkkanivelkuvauksen tulos on B ja toisen C seuraavin ehdoin:  

•  Yhdistelmän sukusiitoskerroin ei saa 9 sukupolvella olla korkeampi kuin 2,5 %.

•  Molempien koirien sisarusten lonkkanivelkuvausten tutkimustulosten ja kuvausprosentin pitää ylittää rodun keskiarvo.

•  Molempien koirien tulee täyttää jalostusohjesäännön muut vähimmäisvaatimukset.

Virallisen näyttelyn laatuarvostelu/ yhdistelmän toiselta osapuolelta puuttuu vaadittava näyttelytulos

Poikkeuslupa voidaan myöntää yhdistelmälle, jonka toiselta vanhemmalta puuttuu virallisessa laatuarvostelussa saadut kaksi nuorten luokan EH-tulosta tai yksi avoimen luokan EH-tulos seuraavin ehdoin:

•  Koiralla tulee olla rodun ulkomuototuomarin kirjallinen laatuarvostelu, jos virallinen näyttelytulos puuttuu.

•  Yhdistelmän toisella osapuolella tulee olla jalostusohjesäännön mukainen näyttelytulos.

•  Uroksella tulee olla eläinlääkärin allekirjoittama todistus molempien kivesten laskeutumisesta, mikäli sillä ei ole tulosta virallisesta näyttelystä.

ROTUYHDISTYKSEN ASEMA JALOSTUSTYÖSSÄ

Rotuyhdistyksen jalostustoimikunta on yhdistyksen hallituksen valitsema ja toimii neuvoa antavana elimenä. Se on kaikkien jäsenten käytettävissä.

Jalostustoimikunta kerää tietoja ja välittää tietoja koirista jalostusta silmällä pitäen. Jalostustoimikunta tiedottaa sairauksista ja kannan tilasta saatavan tiedon puitteissa Jalostustoimikunta suorittaa kyselyitä, pentuekatselmuksia ja jalostustarkastuksia.

Jalostustoimikunta julkaisee internetissä jalostusuroslistan, jalostuksen tavoiteohjelman liitteineen sekä jalostusohjesäännön. Jäsenlehdessä tai vuosikirjassa julkaistaan kaikki näyttelyarvostelut, TOKO-, VEPE- ja AGILITY-tulokset, luonnetesti- ja BH-tulokset, tutkimustulokset perinnöllisten sairauksien varalta ja rekisteröidyt pentueet sukusiitoskertoimineen sekä rekisteröidyt tuontikoirat .

Jalostustoimikunta auttaa tarvittaessa jalostusyhdistelmän valinnassa.

Rotuyhdistys suorittaa myös pentuvälitystä. Välitettäväksi hyväksytään ne jäsenten pentueet, joiden vanhemmat täyttävät jalostusyksilön vähimmäisvaatimukset tai jalostusyhdistelmä on jalostustoimikunnan hyväksymä.

Rotuyhdistys valvoo myös, että jalostustyö tapahtuu jalostuksen tavoiteohjelmaa ja jalostusohjesääntöä noudattaen.