Terveys

HC

Posterior polaarinen katarakta
Leonberginkoiralla esiintyy perinnöllisenä posterior polaarista kataraktaa, joka on perinnöllisen harmaakaihin eli hereditäärisen kataraktan (josta aiemmin käytettiin lyhennettä HC) muoto.
Posterior polaarinen katarakta todetaan leonberginkoiralla yleensä nuorena, alle 4-vuotiaana (6 kuukaudesta 2 vuoteen). Posterior polaarinen kataraktan muoto etenee nopeasti.

Perinnöllinenkaihi HC (hereditary cataract) aiheutuu linssin alueelle muodostuvista samentumista, ja samentumien laajuus vaihtelee yksilöittäin. Lievät samentumat eivät vaikuta näkökykyyn.
Samentuma voi olla niin laajaalainen, että se estää valon läpikulun linssissä, jolloin koira sokeutuu. Samentuman suuruus saattaa kasvaa koiran iän myötä ja vaikuttaa tällöin koiran näkökykyyn.

Perinnöllinen harmaakaihi on harvoin kivulias. Sokeutuminen on melko harvinaista. Näkökyvyltään rajoittunut tai sokeutunut koira kykenee elämään tutuissa oloissa, eikä sairaus lyhennä elinikää.
Perinnöllistä HC:tä on esiintynyt n. 5 %:lla tarkastetuista koirista v. 2004-2008. Posterior polaarisen kataraktan osuus vuosina 2002-2006 syntyneillä silmätarkastetuilla koirilla on 3,7 %.

On suotavaa, että jalostukseen käytettävät koirat tarkastetaan yhden vuoden välein ja että
käytettäessä jalostukseen muita kaihimuotoja sairastavaa koiraa tulee jalostusyhdistelmän
toisen osapuolen olla tervesilmäinen.
Pentueen rekisteröinnin ehtona on, että molemmilla vanhemmilla on virallinen silmätarkastuslausunto astutushetkellä. Posterior polaarista kataraktaa sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.

Perinnöllisen harmaakaihin geenitutkimus

Viimeksi päivitetty (25.08.2011 19:09)

 

Kansainvälinen LPN1-geenitestin tuloslista

International Leonberger Unionin (ILU) tavoitteena on, että sen ylläpitämästä kansainvälisestä listasta LPN1-geenitestin tuloksista tulisi mahdollisimman täydellinen. Kaikki tulokset kattava lista palvelisi mahdollisimman hyvin kansainvälistä jalostustyötä. ILU hyväksyy, että eri maiden rotujärjestöillä on oikeus ylläpitää omia listoja, ja että kaksi yksityisesti ylläpidettyä tietokantaa käyttävät myös tuloksia.

Rotuyhdistyksiä pyydetään jatkossa toimittamaan niille lähetetyt LPN1-tulokset myös ILU:n listalle.

Toistaiseksi Berniin toimitettavassa lähetelomakkeessa pyydetään jo lupa toimittaa tulokset suoraan Sveitsin rotujärjestölle. Tätä mahdollisuutta ILU toivoo tulevaisuudessa myös ylläpitämälleen kansainväliselle listalle.

Jalostustoimikunta tulee jatkossa toimittamaan LPN1-geenitestin tulokset International Leonberger Unionin ylläpitämälle listalle. Tarkempia tietoja tulosten lähettämisestä linkistä

http://www.leonet.fi/site/index.php?option=com_content&view=article&id=859&Itemid=107

Aiemmin tuloksensa lähettäneiltä Jalostustoimikunta tulee tiedustelemaan lupaa toimittaa ne ILU:n listalle. Koiranomistajat voivat myös lähettää tiedon asiasta osoitteella Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

 

Leonberginkoirilla esiintyvien vakavien sairauksien, eliniän ja kuoleman syiden kartoitus

Suomen Leonberginkoirat ry  aloittaa  koirakohtaisten  tietojen  julkaisun  rodun yksilöillä esiintyvistä vakavista sairauksista, kuoleman syistä ja eliniästä rotuyhdistyksen internet-sivuilla jalostustyön terveystilanteen tarkkailemiseksi ja  tavoitteiden tukemiseksi. Mahdollisimman terve, vähintään  noin 10-vuotiaaksi elävä leonberginkoira on jokaisen omistajan ilo.


Elinikä

Rotuyhdistys ei ole aiemmin kartoittanut leonberginkoirien keskimääräistä elinikää ja kuoleman syitä. Ruotsin rotuyhdistyksen tekemän kuolinsyykyselyn mukaan leonberginkoiran keskimääräinen elinikä on 8 vuotta. On viitteitä, että suomalaiset leonberginkoirien keski-ikä ei ole suurempi. On hyvin nuorena kuolleita yksilöitä, mutta myös yli 12-vuotiaiksi eläneitä yksilöitä.

Myös Suomen Kennelliiton Oma koira-palveluun on mahdollista ilmoittaa koiran kuoleman syy ja aika, ja tiedot näkyvät koiran tiedoissa. Tätä suositellaan myös tehtäväksi. Kennelliiton tietokannasta  rodun tietoja on toistaiseksi työläs löytää jalostusyhdistelmien suunnittelua varten.

Rotuyhdistyksen oman koirakohtaisen tietokannan tarkoituksena on helpottaa tietojen saamista omasta rodusta ja jatkossa myös auttaa kiinnittämään eliniän pituuteen huomiota.

On mahdollista ilmoittaa vain koiran elinikä, mikäli kuoleman syyn ilmoittaminen tuntuu aluksi vaikealta tai selkeää syytä ei ole diagnosoitu tai voitu arvioida.

Kuoleman syyt ja vakavat sairaudet


Kuoleman syiden lisäksi tiedot vielä elossa olevien koirien vakavista  sairauksista palvelevat rodun tulevaisuutta. Leonberginkoira ei ole erityisen sairas rotu, muttei myöskään erityisen terve. Leonberginkoiralla esiintyvistä sairauksista osa on vakavia ja herkästi kuolemaan johtavia, osa  on vakavia ja jossain määrin hoitoihin vastaavia sairauksia ja osa vähemmän vakavia sairauksia, jotka eivät vaadi erityistä hoitoa. Sairaudet voivat olla kivuliaita ja koiran elämänlaatuun sekä pituuteen vaikuttavia, tai ne rajoittavat koiran elämää kipua tuottamatta, mutta vaativat omistajalta erityistä hoitoa. Osa sairauksista ei vaikuta koiran normaaliin elämään. Sairauksista ja niiden merkityksestä jalostuskäytölle ja elämänlaadulle on lisää tietoa luettavissa Jalostuksen tavoiteohjelmasta 2009.

Erityisesti jalostuksessa tulee kiinnittää huomiota vakaviin sairauksiin. Seuraavista sairauksista toivotaan koirakohtaisia tietoja:

Dilatoiva kardiomyopatia / sydänlihassairaus
Larynx paralysis
Luusyöpä
Polyneuropatia
Vatsalaukun kiertymä
Atopia/allergia
Epilepsia
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Spondyloosi
Glaukooma


Vakavien ja kivuliaiden sairauksien esiintyminen rodussa tulisi estää, ainakin alentaa rodun edustajien sairastumisriskiä. Väistämätön ongelma on toistaiseksi vakavienkin sairauksien ehkäisemisessä se, että ne ilmenevät usein siinä vaiheessa, kun koiralla on jo jälkeläisiä. Leonberginkoirille ei toistaiseksi ole käytössä geenitestejä. Monien sairauksien periytymistapa on monimutkainen ja usein  tuntematon.

Ainoa keino estää edes jossain määrin  vakavien sairauksien yleistymistä on pyrkiä välttämään sellaisten koirien yhdistämistä, joiden suvuissa esiintyy samaa  sairautta. Koirakohtaisten tietojen tarkoitus on auttaa kasvattajaa välttämään yhdistelmiä, joissa esimerkiksi molempien pentuesisaruksilla tai vanhemmilla esiintyisi jatkuvaa hoitoa vaativa, kivulias tai  elinikää lyhentävä sairaus, jolloin jälkeläisten sairastumisriski on suurempi.

Tietoja  tarvitaan vielä elossa olevista koirista, kuolleista koirista  -  myös aiemmilta vuosilta, mikäli on mahdollista saada
todenmukaista ja luotettavaa tietoa koiran kuoleman syystä tai sairaudesta.

Rotuyhdistykseltä on mahdollista saada korvaus leonberginkoiran kuolinsyyn patologisesta tutkimuksesta.

Avoimuus ja koirakohtaisuus

Koirakohtaisuus ja julkisuus edellyttävät asiallista suhtautumistapaa rodun kasvattajilta ja harrastajilta. Sairauksien esiintymisessä koirakohtaisuus ja avoimuus ovat uudessa Jalostuksen tavoiteohjelmassa mainittuja haasteita.  Avoin ja kattava tieto palvelee parhaiten kasvattajia ja rodun harrastajia. Koirakohtaisen tiedon luovuttamista sairauksista saatetaan helposti varoa, koska sen pelätään leimaavan kasvattajan koko jalostustyön tulokset.  Näin ei pidä olla. Terveyden edistämiseen ja sairauksien välttämiseen  jalostustyössä tarvitaan nimenomaan todenmukaista tietoa jalostukseen käytettävien koirien lisäksi niiden sukulaisten terveydestä sekä suvussa esiintyvistä sairauksista.

Koiran kuoleman syyn, eliniän ja vakavan sairauden ilmoittaa omistaja. On toivottavaa, että ilmoituksen mukaan liitetään
eläinlääkärin todistus tai patologin lausunto. Mikäli tämä ei onnistu, toivotaan kuvausta koiran oireista.

Tavoitteena on rohkaista  kasvattajia ja harrastajia avoimuuteen  niin Suomessa kuin muissakin maissa, sekä
turvata terveen ja pitkäikäisen leonberginkoiran tulevaisuus.

Tilastoja ylläpitää Anna-Maria Melkas. Korjauspyynnöt  anna-maria.melkas (at) elisanet.fi tai +358 (0)400 766 990

Viimeksi päivitetty (17.09.2010 08:06)

 

Polyneuropatia

Polyneuropatia LPN1

Jalostukseen käytettävälle koiralle tulee tehdä LPN1-geenitesti ennen astutusta alkaen 1.1.2012.

·       Jalostukseen voidaan käyttää koiraa, joka on geenitestin mukaan LPN1- vapaa N/N tai LPN1-kantaja D/N.

·       Koira, jonka geenitestin tulos on LPN1-kantaja D/N, voidaan jalostuksessa yhdistää ainoastaan koiraan, joka on LPN1-vapaa N/N.

·       Mikäli koira on geenitestin mukaan LPN1- sairas D/D, sitä ei käytetä jalostukseen.

·       Kahden LPN1-kantajan jalostusyhdistelmää D/N x D/N ei tule toteuttaa.

·       Koira katsotaan LPN1-vapaaksi N/N vain jos
a) se on testissä todettu LPN1-vapaaksi N/N tai
b) sen molemmat vanhemmat on LPN1-geeni testissä todettu LPN1-vapaiksi N/N.

·       Jalostukseen käytettävälle tuontikoiralle tulee aina tehdä LPN1-geenitesti ennen astutusta alkaen 1.1.2013.

·       Jalostukseen käytettävällä ulkomaisella koiralla tulee aina olla LPN1-geenitestin tulos N/N ennen astutusta alkaen 1.1.2013.

Ohjeet ja lomake LPN1-geenitestiin

Polyneuropatia (PN, IPN, ILP)

Leonberginkoiran perinnöllisen polyneuropatian geenitesti

Leonberginkoiran polyneuropatia tutkimusraportti syyskuu 2011

Kansainvälinen LPN1-geenitestin tuloslista

Polyneuropatia artikkelit

Jalostustoimikunnalle toimitetut LPN1 testitulokset

International Leonberger Unionin ylläpitämä Kansainvälinen lista.
http://www.leonbergerunion.com/lpn1results.htm

Viimeksi päivitetty (06.04.2012 11:36)

 

Polyneuropatia (PN, IPN, ILP)

Suomessa on todettu vuoden 2008 loppuun mennessä 5 varmaa leonberginkoiran polyneuropatiatapausta.  Lisäksi on leonberginkoiran polyneuropatiaksi epäiltyjä tapauksia.   Aiemmassa tavoiteohjelmassa polyneuropatia mainittiin jäsenten vapinan yhteydessä. Jäsenten vapina tuli esille sekä omistajakyselyssä että eläinlääkärikyselyssä 2006.  Viimeisten viiden vuoden aikana sairaus on noussut yleiseksi huolenaiheeksi rodun harrastajien parissa erityisesti Euroopassa. Sairauden periytyvyyttä pyritään selvittämään sekä Euroopassa että USA:ssa käynnissä olevissa tutkimuksissa.

Polyneuropatia on laaja-alainen ääreishermojen toimintahäiriö. Leonberginkoiran perinnölliselle polyneuropatialle tyypillistä näyttää olevan sen esiintyminen 1-9-vuotiailla koirilla. Nuorena (1-3 vuotta) sairastuneilla oireet ovat vakavampia ja sairaus nopeammin etenevä, vanhemmilla (3-5.v) oireet ovat lievempiä. Sairauden oireita ovat korkeat ja steppaavat askeleet, äänimuutokset haukun madaltumisesta täydelliseen haukkumattomuuteen, hengitysongelmat, ruokatorven laajentuma ja edenneessä vaiheessa raajojen lihasheikkous. Sairaus voi johtaa koiran täydelliseen halvaantumiseen ja kuolemaan.

Kaikki ääreishermoston sairaudet eivät ole mahdollisen perinnöllisen polyneuropatian aiheuttamia, vaan esimerkiksi infektiosairaudet ja aineenvaihdunnalliset myrkytystilat voivat aiheuttaa niitä. Myös joillakin roduilla mm. hovawarteilla esiintyvä selkärangan rappeuma aiheuttaa vastaavanlaisia oireita kuin leonberginkoiran polyneuropatia.

Epäillyt polyneuropatiatapaukset toivotaan ohjattavaksi Eläinsairaala Aistiin (www.aisti.info). Taudinmääritys tehdään ottamalla laaja verinäyte ja virtsanäyte ja röntgenkuvat vatsaontelosta (ruokatorvi, keuhkot). Koiralle tehdään lihassähkötutkimus ja hermosähkötutkimus. Koiralle voidaan tarvittaessa tehdä myös lihas- ja hermobiopsia, joiden tulos antaa varman tiedon senhetkisestä koiran tilasta.

Sairauden periytymistapa on toistaiseksi tuntematon. Leonberginkoiran perinnöllistä polyneuropatiaa tutkitaan tällä hetkellä sekä Sveitsissä, Ranskassa että USA:ssa sen periytyvyyden selvittämiseksi.  Uusimman tiedon perusteella tutkijat olettavat, että periytymismuoto on  polygeeninen (syyskuu 2009). Vaikuttaa siltä, että mitä korkeampi on kannan sukusiitoskerroin, sitä useampia IPN-tapauksia esiintyy.

Jalostustoimikunnalle toivotaan ilmoitettavan polyneuropatiatapauksista.

Polyneuropatiaa sairastavaa koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Koiria, joiden lähisukulaisilla on todettu IPN, ei tulisi jalostuksessa parittaa keskenään.

Lihas- ja hermokudosnäytteiden ottamiseen suositellaan edelleen Eläinsairaala Aistia  (www.aisti.info), josta näytteet toimitetaan Dr Diane Sheltonin tutkimusryhmälle.

Näytteiden toimittaminen keskitetään tälle tutkimusryhmälle, koska heidän tutkimuksensa on edennyt pisimmälle. Amerikkaiset työskentelevät yhteistyössä sveitsiläisen tutkimusryhmän kanssa.


 

Viimeksi päivitetty (19.09.2010 12:49)